Tuulivoiman kaavoitusprosessi on monivaiheinen ja kestää yleensä useamman vuoden. Tässä artikkelissa kerromme lyhyesti, miten tämä prosessi etenee vaiheittain.
Tuulivoimahanke alkaa esisuunnittelulla. Siihen kuuluu perusteellinen kartta-analyysi, jolla voidaan identifioida tuulivoimalle soveltuva alue. Esisuunnittelun aikana voidaan myös esimerkiksi pyytää Puolustusvoimilta lausuntoa hankkeesta, sekä ottaa yhteyttä alueen maanomistajiin. Esisuunnittelun jälkeen tuulivoimakehittäjä jättää kunnalle kaavoitusaloitteen. Mikäli kaavoitusaloite hyväksytään kunnassa, hankekehittäjä ja kunta voivat laatia kaavoitussopimuksen. Kaavoitus on kunnan vastuulle kuuluva prosessi, mutta kaavoitussopimuksella sovitaan hanketoimijan vastaavan hankkeen kaavoittamisesta aiheutuvista kustannuksista (sisältäen mm. kunnan hyväksymän konsultin tekemistä selvityksistä aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan).
Kaavoitusprosessin ensimmäinen vaihe on osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinta. Tämän ja kaikki muut kaava-asiakirjat laatii ulkopuolinen kaavakonsultti. OAS sisältää kuvauksen hankkeen tavoitteista, tehtävistä selvityksistä sekä alustavasta aikataulusta. Siinä kerrotaan myös, miten kaavoitusprosessiin voi osallistua ja miten kaavoituksesta tiedotetaan. OAS on julkisesti nähtävillä kuukauden tai tarvittaessa pidempään. Nähtävillä olon aikana järjestetään kaikille avoin yleisötilaisuus ja kunnalle voi jättää mielipiteitä suunnitelmasta. Monilta eri viranomaistahoilta pyydetään myös lausuntoja, esimerkiksi ELY-keskukselta, Traficomilta, Puolustusvoimilta sekä Museovirastolta.
Kaavoituksen seuraava vaihe on kaavaluonnoksen laadinta. Kaavaluonnos kattaa sekä kaavakartan että kaavaselostuksen. Kaavaluonnos huomioi lausunnot, mielipiteet ja kaavoitukseen kuuluvien luontoselvitysten tulokset. Biologit tekevät hankealueella esimerkiksi linnusto-, luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen, sekä selvityksen EU:n direktiivi lajeista esimerkiksi liito-oravasta. Samoin kuin OAS, kaavaluonnos asetetaan nähtäville, siitä järjestetään yleisötilaisuus, mielipiteitä saa jättää kunnalle ja lausuntoja pyydetään viranomaisilta.
Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon ja kaavasta laaditaan kaavaehdotus. Tässä vaiheessa kaavakarttaan tai asiakirjoihin voidaan tehdä vielä muutoksia. Kaavaluonnoksen tavoin, kaavaehdotus sisältää kaavakartan sekä kaavaselostuksen. Jälleen kerran, kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pidetään yleisötilaisuus. Kaavaehdotuksesta voi myös jättää mielipiteitä ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta. Alla on esimerkki kaavakartasta Tielampi-hankkeesta.
Kun kaavaehdotuksen lausunnot ja mielipiteet on otettu huomioon, voidaan laatia versio kaavasta, jota ehdotetaan kunnalle hyväksyttäväksi. Tämä prosessi voi olla erilainen eri kunnissa, mutta lopulta kunnanvaltuusto päättää joko kaavan hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen, ja valitusajan jälkeen kaava voi saada lainvoiman. Lainvoimaisen kaavan perusteella voidaan suoraan hakea rakennuslupaa tuulivoimaloille.
Kaavoituksen rinnalla toteutetaan usein myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely). YVA-menettely on erillinen prosessi, mutta se voi kulkea kaavan kanssa samassa aikataulussa, jolloin tavanomaisesti yleisötilaisuudet pidetään kaavan yleisötilaisuuksien yhteydessä. Paikalliset ELY-keskukset voivat lausua, tarvitaanko tuulivoimahankkeelle YVA-menettelyä vai ei. YVA ei ole kuitenkaan päätösmenettely, vaan siinä selvitetään hankkeen todennäköiset ja merkittävimmät ympäristövaikutukset, jotka tulee ottaa huomioon kaavaa laadittaessa. Lisätietoa YVA-menettelystä löydät Ympäristö.fi -sivuilta.